Meidän tulee uudistaa tapaamme tarkastella taloutta. Meillä on esimerkiksi mittavasti näyttöä siitä kuinka paljon kustannussäätöjä ennaltaehkäisevät palvelut toisivat, mutta sosiaali- ja terveyspalveluissa investoinnit nähdään kuluerinä. Tämä johtuu siitä, että taloutta katsellaan budjettivuosi kerrallaan. 

Toinen olennainen ongelmallinen juttu on sektorikohtainen talouden tarkastelu, jossa kokonaisvaikutukset jäävät huomiotta. Tästä voidaan käyttää esimerkkinä niinkin arkista asiaa kuin katujen kunnossapitoa. Kaupunki haluaa leikata menojaan ja säästää katujen kunnossapidosta 200 000 euroa. Tämän seurauksena useampi ihminen kaatuu ja syntyneet murtumat tuovat ylimääräisiä kuluja 400 000 euroa. 

Samaten meidän tulisi miettiä yritystukipalettimme uudelleen. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan maksamme vuosittain 3,6 miljardia euroa ympäristölle haitallisia ja turhia yritystukia. Tästä on saatu karsittua noin 100 miljoonaa euroa. Yritystuet vääristävät markkinoita ja hankaloittavat uusien yritysten kilpailuasemaa. Niillä voi silti olla paikkansa, jos ne kohdennetaan kehitys- ja innovaatiotukiin sekä yritysten kasvuun – sekä siihen, että Suomeen investoidaan. Yksi keino voisi olla työnantajan vapauttaminen työnantajamaksuista ensimmäistä työntekijää palkattaessa vuoden ajaksi. Näin myös työntekijän oikeudet voitaisiin turvata ja yrittäjälle olisi huomattavasti riskittömämpää palkata se ensimmäinen työntekijä.

Itsensä työllistämistä olisi muutenkin syytä helpottaa. Olennainen juttu on yrittäjän sosiaaliturva, joka on tällä hetkellä hyvin ontuva. Perustulo parantaisi myös yrittäjän sosiaaliturvaa ja madaltaisi kynnystä aloittaa yritystoiminnan pienimuotoisenakin. On myös syytä miettiä pidemmällä aikajänteellä; voitaisiinko henkilötunnuksen ohella jokaiselle antaa syntyessä myös y-tunnus, joka helpottaisi ensimmäisen yrityksen perustamista?

On myös syytä tunnistaa kiertotalouden mahdollisuudet. Käytetyn tavaran kauppa edustaa vasta 2% koko Suomen käyttötavarakaupasta. Toisaalta second hand-kauppa kasvoi viime vuonna 16% ollen vähittäiskaupan nopeiten kasvavia kategorioita. Jos käytetyn tavaran kaupan helpottaminen tarjoaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla: vähemmän luonnonvarojen kulutusta ja palvelutalouden osuuden kasvu bruttokansantuotteesta, joka helpottaa hiilineutraaliuteen pääsemistä.

Kaikista keskeisintä on talouden asettaminen ympäristön raameihin eikä ympäristön asettaminen talouden raameihin. Se tarkoittaa mm. sitä, että ympäristön tuhoamiselle tulee asettaa kunnollinen hintalappu ja sitä, että yrityksiä tuetaan kohti ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Se tarkoittaa myös sitä, että verotuksen painopistettä tulisi siirtää työnverotuksesta entistä enemmän haittoihin ja kuluttamiseen.