Suomalaisesta juomakulttuurista ei voi olla häiritsevän ylpeä. Kotona vedetty rähinäviina aiheuttaa vuosittain monta tragediaa. Ilmaisu on tietysti kärjistetty, mutta tuskin olisi haitaksi, jos alkoholikulttuuriamme saataisiin vietyä keski-eurooppalaisempaan suuntaan. Miten tähän suuntaan voitaisiin päästä?
Luonnanvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan se, että ravintola-anniskelun arvonlisäveroa laskettaisiin nykyisestä 24%:sta 14:%:in toisi 2500 uutta työpaikkaa ja lisäisi kotimaisten tuotteiden ja palveluiden kulutusta 172 miljoonalla eurolla.
Alv:n laskeminen ei ole täysin ongelmatonta, koska selvityksen mukaiset verotulot putoaisivat 70 miljoonaa. Tällä hetkellä on kuitenkin se tilanne, että ravintola-alan kannattavuus on heikko. Mikäli valtion puolelta ei tule jonkinlaista verohelpotusta tilanteen parantamiseksi on suuri riski, että verotulot tulevat tulevaisuudessa putoamaan paljon enemmän kuin tuo 70 miljoonaa. Lisäksi voidaan miettiä, että paljonko 2500 uutta työllistynyttä elvyttäisi taloutta.
Alkoholipolitiikka on haastavaa, koska siinä on aina kaksi puolta: kulutuksen terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä toisella puolella elinvoimakysymykset. Nähdäkseni meidän on keskeistä pyrkiä vähentämään matkustajatuontia, koska näissä tapauksissa emme saa verotuloa lainkaan, mutta yhteiskuntamme kustantaa alkoholin aiheuttamat haitat. Matkustajatuonnin määrät ovat jo laskeneet, mutta prosentuaalinen osuus on edelleen merkittävä. Virossa aiotaan jälleen muuttaa alkoholiverotusta, joka on omiaan lisäämään tuontia nykyisestä.
Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että ravintoloissa ja baareissa juominen on hillitympää kuin kotioloissa eli uudistus voisi laskea ns. ongelmakäyttöä. Olennaista on myös se, että ravintoloissa koulutettu henkilökunta on velvollinen valvomaan sitä kenelle on soveliasta tarjoilla ja kenelle ei. Kotona näin ei luonnollisestikaan ole.
Ravintolajuominen on laskenut jo 20 vuotta putkeen ja jo ihan omassa tuttavapiirissänikin on tästä helppo tehdä havaintoja: nykyään baariin lähdetään vasta pitkälti jälkeen puolen yön, joka on pari tuntia myöhemmin kuin esimerkiksi muutamia vuosia sitten. Monet sanovat, että olisi mukavampaa istua ravintoloissa, mutta hinnoittelun puolesta etenkin opiskelijoille se on mahdoton yhtälö. Anniskelun alv:n laskemisen on arvioitu laskevan hintoja noin 8%. Ravintola-ala on niin kilpailtu, että verohelpotus näkyisi hinnoissa.
Alkoholi on ja pysyy. Kieltolakia on kokeiltu ja tulokset olivat varsin laihoja. Sen käyttö ei todellakaan ole ongelmatonta, mutta meidän tulisi päätöksillä pystyä vähentämään ongelmakäyttöä ja maksimoidaan alkoholista saatavat elinvoimahyödyt. Ravintola arvonlisäveron laskeminen olisi askel oikeaan suuntaa.
Perttu Jussila 