Tulevien aluevaalien myötä olisi tärkeää keskustella nykyistä enemmän sosiaalityön tulevaisuudesta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan.

Kouluterveyskyselyistä on jo useampana vuonna käynyt selväksi, että huonosti voivat nuoret voivat huonommin kuin ennen. Samaan aikaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat kestämättömällä tasolla. Koronakriisi on vain syventänyt eriarvoisuutta nuorten keskuudessa. Todelliset seuraukset ovat vasta edessä, jos jälkihoito sakkaa.

RAKENTEELLISEN sosiaalityön vahvempi huomioinen toisi taatusti helpotusta useisiin ongelmiin. Rakenteellisen sosiaalityön keskeinen tehtävä on jalkauttaa kentältä saatua tietoa ja hyviä toimintatapoja.

Tärkeää olisi panostaa palveluketjujen aiempiin vaiheisiin, jotta ongelmiin pystyttäisiin tarttumaan nopeammin. Se viesti mitä kentältä nyt kuulee on, että lapset ovat jo todella traumatisoituneita ja vaille jääneitä, kun heitä huostaanotetaan. Tämä kertoo myös perhepalveluiden ja avohuollon kriisistä.

LASTENSUOJELUN työntekijäkohtaisia asiakasmääriä ollaan laskemassa lainsäädännöllä. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että kaikkia hakuun laitettavia työtehtäviä ei saada täytettyä. Pahimmillaan tehtäviin ei saada ainuttakaan kelpoista hakijaa. Miten tämä muuttuu pelkällä lainsäädännöllä? Ei mitenkään.

Työolojen sekä palkkauksen parantaminen työn houkuttelevuuden lisäämiseksi on välttämätöntä. Laiminlyönnit sosiaalityön resurssoinnissa ovat myös uhka yhteiskuntarauhalle. Syrjäytyminen on Suomen suurin turvallisuusuhka.