Me olemme keskellä mielenterveyskriisiä, minkä hintalappu on vuosittain noin 11 miljardia euroa. Koska jokaisella tulisi olla oikeus mielen hyvinvointiin, tulee meidän taklata kriisiä monella eri rintamalla aina matalan kynnyksen puhelin- ja etäpalveluista psykoterapiaan ja mielenterveystaitojen opettamisesta omaispalveluihin. Samalla kun öyhöt huutelee pullamössösukupolvesta, voimme me tietoon pohjautuvaan päätöksentekoon nojaavat ihmiset tarjoilla ratkaisuja.

Mielenterveyden edistäminen lisää tuottavuutta. Työntekijöiden tuottavuutta vähentää sairaudet ja poissaolot, ja esimerkiksi psykoterapia lisää työntekijän tuottavuutta noin 6 viikkotuntia. Toisin kuin voisi luulla, sairaspoissaolojen sekä sairaana työskentelyn hintalappu on yhtä suuri. Noin neljännes näistä johtuu mielenterveyden ongelmista, mikä maksaa vuositasolla Suomessa noin 1,7 miljardia euroa. Nämä kustannukset jakautuu sekä yhteiskunnalle, mutta huomattavissa määrin myös työnantajille.

Mielenterveyden edistäminen on työllisyystoimi. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperustaisia. Mikäli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat henkilöt saisivat varhaista hoitoa perusterveydenhuollossa, arviolta 7500 henkilöä kuntoutuisi vuosittain etuuksien piiristä työelämään. Tällä säästettäisiin 166 miljoonaa euroa, mikä saanee 35 miljoonan euron terapiatakuun näyttämään aika kannattavalta investoinnilta.

Mielenterveyden edistäminen on muutakin kuin terapiaaNuorisopsykiatrian osastohoidon tarve kaksinkertaistui Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2015–2020 ja joka neljännellä alaikäisen vanhemmalla on mielenterveysongelmia, mikä kasvattaa merkittävästi lapsen omaa riskiä sairastua mielenterveyden ongelmiin. Tukemalla kolmannen sektorin toimijoita voimme panostaa esimerkiksi tukiryhmiin ja matalan kynnyksen toimintaan ja panostamalla oppilashuoltoon voidaan edistää nuorten mielenterveystaitoja ja ehkäistä syrjäytymistä.