Helsingin Sanomat julkaisi tänään laajan artikkelin Pro Markkinatalouden vaalituen saajista. Hain itsekin Pro Markkinataloudelta vaalitukea ja hakemukseni pohjalta minulle myönnettiin 4500 euron tuki. Tuen suuruus yllätti melkoisesti.

Alla on vastaukseni hakemuksessa esitettyihin kysymyksiin.

1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä. *

Mielestäni on tärkeää, että yrittäjyyttä helpotetaan kautta linjan ja vastuulliselle markkinataloudelle tarjotaan hyvät edellytykset. Pidän yrittäjän näkökulmasta erittäin keskeisenä sitä hetkeä kun pohditaan ensimmäisen työntekijän palkkausta. Tämä on se hetki, kun riskit ja mahdollisuudet ovat suurimpia. Pitäisin sitä hyvänä, että yrittäjä vapautettaisiin työnantajamaksuista ensimmäisen vuoden ajalta ensimmäistä työntekijää palkattaessa. Se olisi riittävä aika nähdä, mihin suuntaan toiminta lähtee ja säästäisi yrittäjältä suuren summan rahaa, jonka käyttöä muuhun – esimerkiksi markkinointiin – voisi harkita. Myös yrittäjien sosiaaliturva kaipaa kipeästi uudistamista.

Tarvitaan myös valtakunnallinen pilotti, jonka tavoitteena on laajentaa ja kehittää nuorille yrittäjille tarjottavia palveluita ja tukia. Pilottiin osallistuvat kunnat voivat tarjota nuorille yrittäjille esimerkiksi miniyritystukia, yrittäjäseteleitä tai tiloja ja yrittäjyyspalveluita. Kokeilun lopussa nuoren tulee saada myös neuvoa siihen, miten hän voi halutessaan ottaa seuraavat askeleet yrittäjänä, kuten palkata ensimmäisen työntekijän tai kasvattaa liiketoimintaa. Nuorten mahdollisuuksia lähteä yrittäjiksi on edistettävä.

2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)? *

Olen sitä mieltä, että työn verotusta pitäisi pystyä alentamaan. Tiivistetysti voidaan sanoa näin: verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan yhteiskuntaan enemmän. Jos työtä verotetaan vähemmän jää etenkin alemmissa tuloluokissa enemmän rahaa esim. palveluiden käyttöön, joka olisi yrityksille kullan arvoista.

3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä? *

Olen monituottajamallin kannattaja. En usko siihen, että kaikki pitäisi tuottaa kategorisesti julkisena tai yksityisenä vaan näiden yhdistelmä on kaikista paras. Hyvinvointialuevaltuutettuna koen, että on erityisen tärkeää pohtia tätä palvelukohtaisesti eikä niin, että joku tietty osa palveluista on joko yksityistä tai julkista. Mikä on se paras tapa yksityisellä puolella kirittää julkista? Tämä on nähdäkseni se olennainen kysymys. Toinen tärkeä pointti on se, miten pystymme tarjoamaan mahdollisimman laajasti matalan kynnyksen palveluita, jotta raskaammat palvelut eivät ruuhkaudu – tämä säästää myös rahaa.

4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista? *

Työperäisen maahanmuuton helpottaminen kaikin tavoin on erittäin olennainen toimi. Samalla tavalla ovat panostukset tutkimukseen ja koulutukseen, jotka luovat yrityksille osaavia työntekijöitä. Tämä on ollut Suomen suurimpia vahvuuksia ja sitä on edistettävä myös jatkossa. Osaaminen on Suomen suurin kilpailuvaltti ja sen tunnistaminen kaikessa päätöksenteossa on keskeistä.

Myös sosiaaliturvan uudistaminen vähemmän byrokraattiseksi on saatava viipymättä maaliin. Työn vastaanottaminen pitää olla kannattavaa eikä sosiaaliturvan turha byrokraattisuus saa ajaa ihmisiä oravanpyörään.

5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa? *

Suomen pitää olla kokoaan suurempi vaikuttaja. Meidän tulee edistää vihreää siirtymää aktiivisesti myös Euroopan Unionin sisällä. Nythän tilanne on se, että yritykset menevät edellä ja valtiot tulevat vasta perässä. Yrityksillä pitää olla luottamus siihen, että heidän tekemänsä investoinnit ovat kannattavia ja myös EU/valtiot ovat menossa samaan suuntaan. Suomalaiset yritykset ovat jo ymmärtäneet vihreän siirtymän tuomat mahdollisuudet varsin hyvin. Tämän kehityksen tukeminen EU-tasolla on ehdottomasti myös yritysten kansallisen edun ajamista. Suomalaisille yrityksille ja osaajille tulee tämän myötä valtavasti kysyntää.

6.Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin? *

Yritystukipaletti tulisi katsoa perustavanlaatuisesti uudelleen. Me käytämme tällä hetkellä satojamiljoonia euroja vuodessa ympäristölle haitallisiin sekä kilpailua vääristäviin yritystukiin. Tämä on haitallista sekä ympäristön että markkinatalouden näkökulmasta.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja luontokadon estäminen on kuitenkin ihmiskunnan kohtalon kysymys. Meidän onkin järkevää tukea jatkossakin yrityksiä uudistumaan ja kehittämään innovaatioita, jotka auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näiden ratkaisujen sekä osaamisen tehdä niitä kysyntä tulee olemaan erittäin kovasti kysyttyä. Suomella on mahdollisuus olla juuri se maa, joka vie tätä osaamista muille kiihtyvään tahtiin.

Ilmastonmuutoksen torjunta on paitsi välttämätöntä, mutta myös yrityksille mahdollisuus. Markkinataloudella on tässä tärkeä rooli juuri yritysten kautta.