Sosiaalihuolto on alana valtava, mutta poliittisessa keskustelussa se usein jää muiden varjoon. Se työllistää teollisuuden jälkeen toiseksi eniten suomalaisia, enemmän kuin terveydenhuolto.
Terveydenhuollon tavoin myös sosiaalihuolto kärsii kroonisesta työntekijävajeesta ja alan ammattilaisia tullaan tarvitsemaan jatkossa entistä enemmän väestön ikääntymisen myötä.
SOSIAALIHUOLLON merkitys korostuu esimerkiksi päihdepalveluissa. Päihteiden ongelmakäyttöön ja riippuvuuksiin liittyvä kokonaisvaltaisuus jää huomiotta, jos päihdehoitoa tarkastellaan vain lääketieteen näkökulmasta. Ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaaminen on olennainen osa vaikuttavaa päihdehoitoa. Sama pätee mielenterveyspalveluihin. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, taloudellisen tuen ja asumisen turvaaminen ovat osa sosiaalihuollon mielenterveystyötä.
Paljon puhuttavaa psykiatrian kriisiä ei voida ratkaista pelkällä terveydenhuollolla vaan tarvitaan myös riittävä panostus sosiaalihuoltoon. Mielenterveyden oireiden syyt liittyvät paljolti ympäröiviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja siksi tarvitaan sosiaalisiin ilmiöihin pureutuvaa sosiaalityötä.
TOIMIVA sosiaalihuolto on myös yhteiskuntarauhaa ylläpitävä turvaverkko. Asunnottomuudella ja syrjäytymisellä on suora yhteys rikollisuuteen ja sitä kautta meidän kaikkien turvallisuuteen. On myös hyväosaisten etu, että osattomuus yhteiskunnassa vähenee.
Sen viimeisen turvaverkon repeäminen vaikuttaa väistämättä meidän kaikkien elämään ja siitä on jo nyt viitteitä muun muassa nuorisorikollisuuden kasvun myötä. Nuorisorikollisuus on kasvanut rinta rinnan lastensuojelun kriisin pahetessa.
Siksi sosiaalihuollon tulisi olla keskeisessä roolissa vaalikeskusteluissa. Kyse on yhdenvertaisuuden ohella myös turvallisuudesta.
Perttu Jussila 