Miltei kaikissa vaalikoneissa kysyttiin pitäisikö rangaistuksia kiristää katuväkivallan ja/tai jengirikollisuuden ehkäisemiseksi. Olen väittämästä täysin eri mieltä.
Ensinnäkään ei ole näyttöä siitä, että kovemmat rangaistukset vähentäisivät rikollisuutta. Jos näin olisi niin Yhdysvalloissa menisi aika hyvin. Toiseksi yksi vankilavuorokausi maksaa n. 200€. Jokainen lisävuosi vankia kohden kustantaisi yli 70 000€. Aika paljon tyhjästä.
Yleisesti olisi suotavaa, että politiikassa keskityttäisiin nykyistä enemmän miksi jotain tapahtuu kuin mitä tapahtuu. Tämä ei toki tarkoita sitä etteikö esim poliiseilla tulisi olla riittävät resurssit puuttua tapahtumiin välittömästi. Se tarkoittaa sitä, että olisi huomattavasti parempi, jos poliisilla olisi vähemmän mihin puuttua.
Nuorisorikollisuuden kasvu on kulkenut melkeinpä käsi kädessä lastensuojelun kriisiytymisen kanssa. Jos nuori kokee, ettei yhteiskunta ole lainkaan kiinnostunut hänestä, on myös todennäköisempää ettei hän piittaa yhteiskunnan asettamista säännöistä. Syrjäytyminen ja osattomuus ajavat rikollisuuteen.
Suomessa on myös valitettavan yleistä, että vankilasta kotiudutaan kadulle. Asunto ensin-politiikka ei läheskään aina toteudu niiden kohdalla, joilla on kaikista suurin riski pudota yhteiskunnan ulkopuolelle.
Sama pätee päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Näistä ei voida puhua vaikuttavasti ilman sosiaalihuollon ulottuvuutta. Ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaaminen on olennainen osa vaikuttavaa päihdehoitoa. Asumisen ja toimeentulon turvaaminen ovat taas osa sosiaalihuollon mielenterveystyötä. Ongelmat eivät voi lähteä ratkeamaan, jos välttämättömät peruspalikat eivät ole kunnossa.
Mikä ajaa ihmisiä ryöstelyn ja katuväkivallan kaltaiseen toimintaan? Todennäköisesti ajatus siitä, ettei ole mitään menetettävää. Se kertoo syvästä osattomuudesta, jota on pyritty täyttämään edes jonkinlaisella yhteisöllä. Kammottavalla sellaisella.
Yksi toimivan sosiaalihuollon tärkeimmistä tehtävistä onkin yhteiskuntarauhan turvaaminen. Me emme kovinkaan usein näe tätä ja se on tavallaan hyväkin asia. Silloin se on pitkälti toiminut.
Nyt alamme nähdä merkkejä muusta ja ne olisi syytä ottaa vakavasti.
Perttu Jussila 