15-vuotias voidaan Suomessa tuomita alaikäisenä tehdystä murhasta 12 vuoden ehdottomaan vankeuteen, mutta hän ei saa äänestää. Yhdeksäsluokkalainen tekee elämänsä kannalta merkittävän päätöksen siinä, hakeeko ammatilliseen koulutukseen vai luokioon, mutta äänestää hän ei saa. 15-vuotiaan katsotaan olevan riittävän vastuullinen liikenteeseen, mutta äänestää hän ei saa. Alaikäiselle voidaan myöntää lupa avioliittoon, mutta äänestää hän ei saa.

Keskiviikkoisessa sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa oltiin vaikeiden ratkaisujen äärellä. Lautakunnan on määrä leikata 450 000 euroa kumppanuusavustuksista osana talouden tasapainotuspakettia. Leikkaaminen ei ole koskaan hauskaa etenkään silloin, kun puhutaan järjestöavustuksista. Järjestöt tekevät tärkeää ennaltaehkäisevää työtä, jonka merkitys vain korostuu jatkuvasti kasvavien sosiaali- ja terveysmenojen myötä.

Ennaltaehkäisy on tämän hetken kuuma peruna, jonka tärkeyttä juuri kukaan poliitikko ei jätä painottamatta. Suora lainaus kuuluu pormestariohjelmasta; ”ennaltaehkäisevä ote on osa kaikkia kaupungin palveluita”. On erinomaisen hyvä, että ennaltaehkäisyn taloudellisiin ja ennen kaikkea inhimillisiin vaikutuksiin ollaan hiljalleen havahduttu. Yksi konkreettinen toimi on Tampereen vihreän valtuustoryhmän esittämä senioreiden liikuntakortti. Tampereella on noin 34 000 yli … Jatka artikkeliin Terveyspolitiikalla tehdään talouspolitiikkaa

Iäkkäistä ja liikuntarajoitteisista ihmisistä puhuttaessa tulee esteettömyys ottaa huomioon. Usein jää helposti huomioimatta se, että monille mitätön kynnys voi olla toisille haasteellinen este.

"Koulukiusaamisen vastainen taistelu on aiheena ajaton ja polttava. Työ voitaisiin aloitettaa siitä, että oppilaat käsiteltäisiin aina yhdenvertaisina taustasta riippumatta. Moni ei välttämättä miellä koululiikunnan valintakulttuureja suoranaiseksi kiusaamiseksi, koska kiusaamistahan ei voida koulussa sallia. Siksi kutsunkin sitä hyväksytyksi kiusaamisen muodoksi."

Lasten ja nuorten liikkumattomuus on hyvin huolestuttava ilmiö. Tästä voidaan osittain syyttää digitalisaation mukanaan tuomia lukuisia muita harrastusmuotoja, mutta uskallan väittää, että vanhoissa asenteissa on myös paljon murrettavaa.

Monet yleishyödyllisiksi luokitellut järjestöt tekevät mittaamattoman arvokasta työtä syrjäytymistä ja eriarvoistumista vastaan. Järjestöjen puolella huoli jatkuvuudesta on kuitenkin suuri; harrastustilojen vuokrat nousevat, kaupungin avustukset eivät juuri muutu ja tällöin on mentävä jäsenten pussille. Monille nousee seinä vastaan - ei yksinkertaisesti ole varaa harrastaa.